Artikkelit

Erilaisten logistiikka- ja teollisuuskohteiden sijoituskysyntä on ollut viime vuosien aikana nousujohteista, mikä on näkynyt erityisesti parhaiden kohteiden tuottovaatimusten tasaisena laskuna. Korkeimpia kauppahintoja on nähty pääkaupunkiseudun parhaimmilla logistisilla sijainneilla, joissa kauppaa on käyty aktiivisesti sekä kotimaisten että kansainvälisten sijoittajien toimesta. Myös muissa Suomen suurimmissa kaupungeissa on nähty vilkasta kaupankäyntiä, varsinkin parhaissa logistiikkakeskittymissä. Trendi näyttää jatkuvan samana myös lähitulevaisuudessa vallitsevan koronaviruspandemian aiheuttamasta epävarmuudesta huolimatta, sillä logistiikka- ja teollisuuskohteet ovat edelleen haluttuja sijoituskohteita sijoittajien keskuudessa.

Logistiikka- ja teollisuuskohteissa sijoituskriteereihin pätee pitkälti samat lainalaisuudet kuin muissa kiinteistösegmenteissä. Sijainti, vuokralainen, vuokrasopimusten pituudet ja rakennuksen kunto ovat sijoittajien kannalta keskeisiä asioita. Näiden lisäksi kohteen tilojen jaettavuus, tekniset ominaisuudet, rakennuksen ekologisuus, energiatehokkuus ja tilojen toiminnallisuus myös tulevaisuudessa kiinnostavat.

Varsinkin energiatehokkuuteen ja sitä myöten kustannussäästöihin liittyvät älykkäät ratkaisut ovat viime vuosien aikana yleistyneet uusimmissa logistiikkakiinteistöissä myös Suomessa. Parhaimmillaan kiinteistöjen älykäs teknologia luo merkittävää lisäarvoa sekä kohteiden käyttäjille, että omistajille.

Suomen kiinteistömarkkinoilla viime vuosien aikana koko ajan lisääntynyt polarisoituminen näkyy myös logistiikka- ja teollisuuskohteissa. Sijoittajakysyntää on vähemmän syrjäisemmillä sijainneilla oleviin vanhemman rakennuskannan kohteisiin, joissa vuokrasopimukset ovat lyhyitä ja joissa on vajaakäyttöä. Merkittävä osa logistiikka- ja teollisuuskohteisiin sijoittavista tahoista etsii kohteita maamme suurimmista kasvukeskuksista, jolloin negatiivisen väestönkasvun omaavan pienemmän paikkakunnan kohteet eivät näiden sijoittajien sijoituskriteereihin istu. Haastaviin kohteisiin voi myös olla hankala saada pankkirahoitusta, mikäli kassavirtaa ei ole ja/tai rakennuksen kunto on heikko, eikä vuokralaiskysyntää esiinny.

Kiinteistömarkkinoiden polarisoituminen ei ole ilmiönä uusi ja sitä esiintyy kiinteistösegmentistä riippumatta. Suurempien kaupunkien uudet ja modernit tilaratkaisut tarjoavat käyttäjilleen paremmat edellytykset liiketoimintansa toteuttamiseen ja ovat sen vuoksi ymmärrettävästi sekä sijoittajien, että käyttäjien kiinnostuksen kohteena, toisin kuin vanhat ja epäkurantit kohteet kauempana kasvukeskuksista. Logistiikka- ja teollisuusmarkkinoilla on siis samoja haasteita kuin muissakin kiinteistösegmenteissä, mutta myös aktiivisesta markkinasta johtuvia mahdollisuuksia. Toisaalta suuri osa logistiikasta nojaa vientiin, jolloin viennin notkahdus voi näkyä myös vuokralais- ja sijoittajamarkkinassa pidemmällä aikavälillä.

Thomas Vane-Tempest
Senior Analyst
Newsec Advisory Finland Oy

(Julkaistu lehdessä Toimitilat.fi 5/2020)