Artikkelit

Yhdysvaltojen vähittäiskaupan markkinat ennakoivat, mitä muuallakin maailmassa tulee tapahtumaan. Tavarataloja operoivien ja omistavien yhtiöiden kuten Searsin, Nordstromin ja Macy’sin markkina-arvot ovat pudonneet parissa vuodessa yhteensä yli 25 miljardia dollaria eli 62 %, mikä kertoo sijoittajien luottamuksen katoamisesta perinteistä tavaratalokauppaa kohtaan.

Suomen tunnetuin tavaratalobrändi on ollut vaikeuksissa useita vuosia ja pörssiarvo pudonnut noin 60 %, eli saman verran kuin amerikkalaistenkin. Toisaalta Debenham’s, joka osti hiljattain Stockmannin tavaratalotoiminnat Venäjällä, pitää Stockmann-nimeä tavaratalojensa niminä aikaisemmin sovitun vuoden 2018 sijasta vuoteen 2025 saakka, mikä kertoo siitä, että ainakin Venäjällä brändin nimi on arvostettu. Tavaratalojenkaan kohtalo ei ole kuitenkaan yksiselitteisen negatiivinen. Englantilaiset luxus-tavaratalot Harrod’s ja Selfridge tekivät viime vuonna historiansa parhaat tulokset.

Myös monet muut tunnetut merkit ovat viime vuosina kertoneet merkittävistä liikkeidensä maailmanlaajuisista sulkemisista, vaikka päinvastaisiakin esimerkkejä on löydettävissä.

Vähittäiskauppamarkkinoiden muutos vaikuttaa luonnollisesti suoraan myös liiketilamarkkinoihin. USA:ssa suljetaan tänä vuonna 9000 – 10.000 kauppaa ja ensi vuonna ennusteen mukaan noin 13.000. Suomessakin monet perinteiset ketjut ovat menneet konkurssiin tai muuten joutuneet vaikeuksiin, kuten velkasaneeraukseen. Tällaisista mainittakoon mm. Anttila, Tiimari, HongKong, Maskun kalustetalo ja Erätukku. Suuri kato on kohdannut mm. yksityisiä vaate- ja kenkäkaupan yrityksiä, jotka eivät ole kyenneet kilpailemaan kansainvälisten ketjujen kanssa tai joissa liikkeenharjoittaja on ikänsä puolesta joutunut lopettamaan eikä liikkeelle ole löytynyt jatkajaa. Varsinkin muuttotappioalueilla lopettamiset ovat yleisiä ja liiketilojen vajaakäyttö aikaisemmissa kuntien keskuksissa lisääntynyt.

Näyt ovat monesti surullisia, kun vieri vieressä on autioita tiloja ja pimeitä ikkunoita. Kasvukeskuksissa tilanne on sikäli päinvastainen, että väestönkasvu merkitsee ostovoiman kasvua ja se taas lisää ainakin jossakin määrin myös liiketilan tarvetta. Tilatarve ei suoraan kasva ostovoiman kasvun myötä, koska verkkokauppa tulee kasvamaan, mikä haastaa kaikki kiinteissä liiketiloissa toimivat kaupat. Niiden tulee kyetä palvelulla, valikoimien ajanmukaisuudella ja kiinnostavuudella sekä uudenlaisella markkinoinnilla säilyttämään kiinnostuksensa kuluttajien keskuudessa.

Helsingissä tilanne on sikäli kiinnostava, että kahden suuren kauppakeskuksen Triplan ja Redin samanaikainen rakentaminen lisää liiketilan määrää n 150.000 neliömetriä. Kun keskukset lisäksi ovat varsin hyvien liikenneyhteyksien varrella, on odotettavissa, että ydinkeskustakin joutuu aikaisempaa enemmän kilpailemaan kuluttajien kiinnostuksesta.

Kaupunkikeskustojen ulkopuolella olevien hypermarketien tulevaisuus saattaa olla monessa tapauksessa karu, kun ruokakuntien koon pieneneminen, väestön ikääntyminen ja muuttoliike vievät asiakaspohjaa. Jos taas voi käyttää vertailukohteena Yhdysvaltoja, siellä ennustetaan neljänneksen mall-kauppakeskuksista tulevan suljetuiksi seuraavan viiden vuoden kuluessa.

Kuluttajan näkökulmasta muutoksella on positiivinen puoli: verkkokaupoista saa tuotteita halvemmalla ja vieläpä kotiin kuljetettuina. Vaihtoehtoja on paljon ja vertailu helppoa. Tulee myös pienempiä mm. kuluttajien tai pienempien yritysten tuotteita välittäviä markkinapaikkoja.

Oleellista on, että Suomessa kehitettäisiin määrätietoisesti verkkokauppapaikkoja, ettei koko kaupan volyymi karkaa suurten, maailmanlaajuisten yritysten kuten Ali-Baba tai Amazon käsiin.

Muutoksista huolimatta liiketilamarkkinat säilyvät tulevaisuudessakin, mitä todistavat myös uudet kauppakeskushankkeet ja uusien vähittäiskaupan toimijoiden tulo Suomeen. Taloudellisten näkymien paraneminen ja kuluttajien usko talouteensa luovat hyvän perustan ennakoida, että vähittäiskaupan kokonaisvolyymi kasvaa. Sijoittajien kiinnostus vähittäiskaupan kiinteistöjä kohtaan on ollut kuluvana vuonna vahvaa. Kokonaisvolyymista 37 % on ollut liiketilaa, kun viime vuonna osuus oli 23 %. Uskomme, että tilanne säilyy samanlaisena loppuvuonnakin ja erityisesti kasvavien alueiden liiketiloihin kohdistuu suurta sijoituskysyntää.

Matti Ahrelma
Head of Commercial Brokerage, MRICS
Newsec Advice Oy

(Julkaistu lehdessä Vapaat Toimitilat 6/2017)