Artikkelit

Yleinen trendi yritysten ajatusmaailmassa on siirtynyt vahvasti ympäristöystävällisempään suuntaan ja tämä näkyy myös kysynnässä vihreämpien toimitilojen osalta. Suurien kansainvälisten yritysten tehdessä huomattavia vihreitä valintoja toimintatavoissaan on ympäristöarvoista tullut statussymboli yrityksille.

Jopa 40 % kaikista maailman CO2-päästöistä syntyy rakentamisesta ja 20 % rakennusten ylläpidosta. Tulevina vuosikymmeninä maapalloon kohdistuva rasitus vain kovenee kasvavan populaation ja elintason sekä teollistumisen myötä. Onneksi moni yritys pyrkii sijoittamaan ja sijoittumaan vihreämpiin toimitiloihin toimien näin suunnannäyttäjinä myös muille yrityksille. Siirto vihreämpiin toimitiloihin on myös siirto taloudellisesti kannattavampaan. Suorien taloudellisten hyötyjen kuten pienempien hoitokulujen ja työntekijöiden vähentyneiden sairauspoissaolojen sekä tuottavuuden lisääntymisen lisäksi kaikki tulevat valtiolliset ja kansainväliset säädökset puoltavat ympäristöystävällisempiä toimintatapoja. Niin kiinteistön omistajat, rakentajat kuin vuokralaisyrityksetkin tulevat kohdistamaan tulevaisuuden toimitilapäätöksiä vihreämpiin tiloihin.

Innovatiivista rakentamista Derby Business Parkissa

LEED (Leadership in Energy and Environmental Design) kiinteistöjen sertifiointijärjestelmän avulla pyritään vähentämään rakentamisen ja kiinteistöjen käytön aikaista ympäristökuormitusta. Derbyn taloteknisiin järjestelmiin on asennettu 200 mittaria, joiden avulla energiakulutusta ja säästöjä mitataan. Esimerkiksi maalämpöjärjestelmällä tuotetaan noin 90 % tarvittavasta lämpö- ja jäähdytysenergiasta. Kiinteistön ilmanvaihtojärjestelmä on 30 % tehokkaampi suunnittelunormien vaatimuksiin verrattuna, joten sisäilma Derbyssä on taatusti raikasta. Lisäksi ilmanvaihdon tarpeenmukaisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota, jolloin automaatio-ohjaus säätelee jatkuvasti ilmanvaihdon tehokkuutta tilassa olevan henkilömäärän mukaan.

Vihreämpi sisäympäristö parantaa työhyvinvointia ja -tehokkuutta

Vihreämpi sisäympäristö käsitteenä sisältää materiaalivalintojen ja kiinteistön rakenteellisten tekijöiden lisäksi myös käyttäjien fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin. Monet potentiaaliset sisäilman saastuttajat saavat alkunsa yksinkertaisista suunnitteluvalinnoista. Joissain maaleissa, liimoissa, huonekaluissa, verhoiluissa ja lattiamateriaaleissa on merkittäviä määriä myrkyllisiä kaasuja. Derbyn materiaalivalinnat on tehty ympäristön ja käyttäjien etuja ajatellen. Esimerkiksi suurin osa tiloista on päällystetty allergia- ja astmaliiton suosittelemalla kokolattiamatolla. Se vähentää hienojakoisen pölyn määrää jopa 50 %, on hajuton, testattu myrkyllisten aineiden varalta ja valmistettu nykyaikaisista kierrätettävistä ja kierrätetyistä materiaaleista erittäin ympäristöystävällisin menetelmin.

Muutokset lämpötilassa ovat tärkeitä – tilat jotka pidetään koko ajan samassa lämpötilassa eivätkä imitoi ihmisten luonnollista lämpötilanvaihtelua saattavat aiheuttaa huonovointisuutta. Derbyssä huonelämpötilan ohjaus on integroitu ilmanvaihtoon, lämmitykseen ja jäähdytykseen sekä tilan läsnäolotietoon. Myös Derbyn lähes 500 m²:n maksaruohokatoilla on oma vaikutuksensa sisätilojen viihtyisyydessä. Viherkatto nimittäin suojaa paitsi kiinteistön rakenteita ja vähentää hulevesien määrää jopa 80 %, se myös vaimentaa ääniä ja pitää kiinteistöä viileämpänä kesällä ja talvella puolestaan parantaa lämmöneristystä.

Valaistus on yksi tärkeimmistä sisäympäristön laatuun vaikuttavista ominaisuuksista. Ero hyvän tai huonon valaistuksen välillä on usein ratkaiseva tekijä tunnelman, yleisen hyvinvoinnin, työstä selviytymisen ja jopa terveyden suhteen. Siksi Derbyssä onkin energiatehokkaan valaistusjärjestelmän lisäksi huomioitu sen kaikkein halvimman, energiaystävällisimmän ja terveydelle hyödyllisimmän valonlähteen maksimointi – luonnonvalon. Sen lisäksi, että toimitilojen suurista ikkunoista virtaa valtavasti luonnonvaloa, sieltä avautuvat myös upeat näkymät ikimetsään ja Laajalahden luonnonsuojelualueelle sekä merelle asti.

(Julkaistu lehdessä Vapaat Toimitilat 7/2018)