Artikkelit

Redeve Oy:n tavoitteena herättää Myllykosken kylmänä seissyt paperitehdas uuteen kukoistukseen biotalous keihäänkärkenä

ILMOITUS
Redeve Oy:n tavoitteena herättää Myllykosken kylmänä seissyt paperitehdas uuteen kukoistukseen biotalous keihäänkärkenä

Vantaalainen Redeve Oy osti UPM:ltä toimintansa lopettaneen Myllykosken paperitehtaan alueen ja kiinteistöt viime vuonna. Alueella on 100 000 kerrosneliömetriä rakennettuja kiinteistöjä ja toiset 100 000 neliötä kaavoitettua rakennusoikeutta. ”Olemme lähteneet hakemaan Myllykosken alueelle bio- ja kiertotalouden yrityksiä vuokralaisiksi. Ensimmäiset sopimukset onkin jo tehty”, Redeven toimitusjohtaja Jari Lahtinen kertoo.

Kiinteistökehityshankkeisiin keskittyvä Redeve Oy on perheyritys, jonka takana on pitkän uran rakennusprojektien vetäjänä ja viimeiset parikymmentä vuotta Rakennuttajatoimisto HTJ:n osakkaana toiminut Jari Lahtinen.

- On ollut hienoa päästä kehittämään liiketoimintaa tällaiseen historialliseen ympäristöön. Lähdimme Myllykoski-hankkeeseen, koska näimme sen suuren potentiaalin olemassa olevien rakennusten, käyttämättömän rakennusoikeuden sekä infran johdosta, Lahtinen sanoo.

Myllykoski sopii biotalouden yrityksille

Miksi Myllykoski sopii sijaintipaikaksi juuri bio- ja kiertotalouden yrityksille? Lahtinen vastaa, että paikkakunnalla on harjoitettu biotaloudeksi luettavaa tuotantoa jo ennen kuin sanaa biotalous oli keksitty. Metsäteollisuus on ihan samaa orgaanisten aineiden jatkojalostusta kuin biotalouden määritelmissä sanotaan.

- Biotalous on laaja ja kasvava toimiala, Myllykosken tehdasalueen infrastruktuuri palvelee erinomaisesti tämäntyyppistä toimintaa. Redeven käytännön vuokraustyöstä vastaava Comreal Oy käy parhaillaan neuvotteluja monien bioalan toimijoiden kanssa. Tavoitteena on saada alueelle useita alan yrityksiä, jotka saisivat toisistaan synergiaa, Lahtinen jatkaa.

Myllykosken tehtaan alue tarjoaa tuleville vuokralaisille monia vahvuustekijöitä, joista Lahtinen mainitsee maakaasulinjan, suurjänniteliittymän, järeät hallinosturit ja biologisen jätevedenpuhdistamon. Paikoillaan on vielä myös kaksi höyrykattilaa, 100+100 MW, joista toinen on maakaasukäyttöinen ja toinen kiinteän polttoaineen kattila.

Raideyhteys mahdollinen vaikka Kiinaan asti

Ehkä houkuttelevin infrastruktuuriin liittyvä tekijä on se, että alueelle paperitehtaan toimintavuosina johtaneen rautatien uudelleen käyttöönoton edellyttämät raiteiden suunnittelu ja luvitus ovat jo käynnistetty. Ratayhteyden päässä ei koko Suomessa ole tarjolla vastaavia kohteita, kuin meillä on Myllykoskella, Lahtinen toteaa.

- Pistoraide avaa ratayhteyden vaikka Kiinaan asti. Tänä vuonna on avattu konttijunayhteys Kouvolasta Xianiin. Tämä ratayhteys antaa varmasti lisäpotkua Myllykosken tehtaiden vuokralaisille, toimitilavälittäjä Jari Taittonen Comreal Oy:stä uskoo.

Hän täydentää Lahtisen luetteloa Myllykosken vahvuuksista sanomalla, että tehdasalue sopisi erinomaisesti sijaintipaikaksi esimerkiksi talotehtaalle, joka voi hyödyntää järeitä hallinostureita. Myös jopa kalankasvatus voisi onnistua tehdasalueen suurissa, nyt tyhjillään olevissa jätevesialtaissa. Kaiken kaikkiaan Taittonen pitää Lahtisen tapaan tehdasalueen toimintaedellytyksiä uusien vuokralaisten kannalta erinomaisina.

Myllykosken tehdasalueella haetaan nyt käyttäjiä noin 5 000–30 000 neliömetrin suuruisiin tiloihin. Taittosen mukaan myöhemmin saattaa vuokrattavaksi tulla pienempiäkin kokonaisuuksia.

Myllykosken ja Voikkaan alueet täydentävät toisiaan

Viime vuonna Redeve osti siis Myllykosken tyhjilleen jääneen paperitehtaan alueen. Tänä vuonna yhtiö hankki omistukseensa toisen UPM:n lakkauttaman tehdasalueen kiinteistöineen, nimittäin ylempänä Kymijoen varressa sijaitsevan Voikkaan paperitehtaan. Voikkaan yrityspuistona nykyisin tunnetulla tontilla on kymmeniä rakennuksia.

- Tämä kiinteistökokonaisuus on Myllykoskea kehittyneemmässä vaiheessa. Vuokralaiskanta on hyvä ja kiinteistöt hyväkuntoisia, joten tämä on meille paitsi kehitys- myös sijoituskohde, Lahtinen sanoo. Alueelle on kuitenkin tarkoitus saada vielä lisää vuokralaisia.

- Tyhjääkin teollisuustilaa vanhoissa paperitehdasrakennuksissa on vielä. Lisäksi käyttämätöntä rakennusoikeutta on noin 100 000 kerrosneliötä raideyhteyden päässä. Sille on tarkoitus löytää tarvitsija, hän jatkaa.

Lahtinen korostaa, että Myllykosken ja Voikkaan kohteet ovat luonteeltaan varsin erilaisia ja sellaisina ne on tarkoitus pitääkin. Voikkaalla on vuokralaisina myös pieniä yrityksiä, kun Myllykosken tehtaan tilat soveltuvat paremmin suurempina kokonaisuuksina vuokrattaviksi.

Myllykosken paperitehtaan historia ulottuu 1800-luvulle asti

Myllykosken paperitehdas oli osa Björnbergin sukuyhtiön omistamaa Myllykoski-konsernia. Konsernilla oli tehtaita mm. Yhdysvalloissa, Saksassa, Rankassa ja Sveitsissä sekä ainoa Suomen tehdas Myllykoskella. Björnbergien yhtiö oli harvinaisuus Suomessa, sillä se ei ollut pörssissä, vaan yhden suvun yksityisessä omistuksessa.

Suvun edustajat perustivat Myllykoskelle 1800-luvun lopulla voimalaitoksen ja sahan. Myllykosken paperitehtaan ensimmäinen kone aloitti paperintuotannon vuonna 1906. Myllykosken tehdasalueen 1920-1930-luvuilla rakennettu pääosa edustaa tyylisuunnaltaan klassismia. Tämän valtakunnallisesti merkittävän kokonaisuuden on suunnitellut pääasiallisesti W. G. Palmqvist. Kosken rannoilla on tosin ollut jo 1700-luvulla vesisahoja ja myllyjä.

1920- ja 1930-luvulla sekä tehdas- että asuntoalueet uudelleenrakennettiin perusteellisesti. 1920- ja 1930-luvun Myllykosken tehdasrakennuksille on yleensä ominaista klassistinen yleisilme, johon yhdistyy myös funktionalismin vaikutus. Palmqvist on pyrkinyt myös yhdistämään erilaiset toiminnolliset ja esteettiset tavoitteet kokonaisvaltaiseksi yhdyskuntarakenteeksi.

Tämä vaihe Myllykosken tehtaan historiasta päättyi, kun viimeinen paperikone pysäytettiin 12.12.2011 klo 22.00.

(Lähteinä Museoviraston verkkosivut ja Antti Aution opinnäytetyö Lahden AMK:ssa 2011)


(Julkaistu lehdessä Toimitilat.fi 5/2019)


Mitä Myllykosken paperitehtaan alue tarjoaa?

• 100 000 neliömetriä rakennettua tuotantotilaa
• Yli 100 000 neliömetriä rakennusoikeutta, 40 hehtaaria rakentamatonta, kaavoitettua maata
• Rautatie alueen nurkalle asti. Ratayhteys on mahdollista avata esimerkiksi Kiinaan asti.
• Maakaasulinja tontille asti
• Suuritehoinen suurjänniteliittymä (110 kV) valmiina
• Biologinen jätevedenpuhdistamo
• Kaksi höyrykattilaa, toinen maakaasulla ja toinen kiinteällä polttoaineella toimiva
• Hallirakennuksissa suuret hallinosturit
• Alueella on teollisen mittakaavan puumateriaalin murskauslaitos, joka pystyy kunnostustöiden jälkeen tuottamaan biotalousalan yrityksille raaka-aineeksi haketta.

Kyselyt:
Comreal Oy
Jari Taittonen • 0500 417 818 • jari.taittonen@comreal.fi