Artikkelit

Toimistotyötä tekevä ihminen viettää työnsä ääressä keskimäärin kolmasosan valveillaoloajastaan. Tänä aikana tarvitaan aivan samoja perusasioita kuin vapaa-ajalla – sähköä, lämpöä, valoa ja ruokaa. Entä jos työympäristön tavoitteena olisikin täysin irrottautua vanhoista työnantajalähtöisistä konventioista ja palvella myös työntekijöiden virkistäytymistä ja hyvinvointia? Uskoisin, että tässä piilee mahdollisuus entistä parempaan työntekijäkokemukseen, joka luonnollisesti tukee työnantajankin tavoitteita.

Nykyihminen etsii hyvinvointia ja positiivisia kokemuksia. Samanaikaisesti työn luonne muuttuu. Digiympäristön myötä työ on vapautunut ajasta ja paikasta; enää työtä ei ole tarvetta sitoa tiettyyn lokaatioon, ja tämä tuo uudenlaisen lähtökohdan myös toimistotiloille. Toimistotilojen tuottajana samaa asiaa voi ajatella myös toisesta näkökulmasta työtilojen tuoman työntekijäkokemuksen kautta: onnistuneesti toteutettu toimistoympäristö voi parhaimmillaan luoda työntekijän omaehtoisen sitoutumisen toimistotilaan. Eli toimistolla on hyvä meininki!

Työympäristön tarjoama hyvinvointi on yhä enenevässä määrin sidottu tarjottujen oheispalveluiden laatuun. Ihmisten halu pitää itsestään huolta liikunnan, ravinnon sekä terveyttä edistävien elintapojen kautta on huomionarvoinen ja jatkuvasti merkitystään kasvattava trendi. Työhyvinvoinnin yhteydessä kyse ei ole pelkästä fitnesskulttuurin noususta vaan liikkumista ja rentoutumista työtehtävien keskellä kaivataan uudella tavalla myös digistressin vastapainoksi.

Tämän huomioimisessa esimerkkeinä toimivat uudenlaiset toimistokonseptit, joissa palveluvalikoimaan voivat sisältyä esimerkiksi laadukkaan kuntosalin käyttö, ryhmäliikuntatunnit, hieronta, personal trainer -palvelu, kosmetologi ja parturi-kampaamo. Nämä edut toimivat myös rekrytointietuina – miksei työtila palveluineen voisi olla yksi houkutin, kun kilpaillaan parhaista asiantuntijoista? Esimerkiksi Espoon Leppävaarassa Nordikan omistamassa Säterinportin bisneskampuksessa tavoitteena on ollut erityisesti työhyvinvointiin ja sitä tukeviin palveluihin sekä tiloihin panostaminen.

Yksilöllisen työhyvinvoinnin lisäksi tärkeä on huomioida koko työyhteisön hyvinvointi. Hyvinvoivassa työyhteisössä yhteisöllisyys, luovuus ja tehokkuus kulkevat käsi kädessä. Laajemmassa mittakaavassa yhteisöllisyys palvelee työelämän muuttuvia tarpeita ja kerää yrityksiä yhteen. Työtä tehdään yhä enemmän ekosysteemeissä, joissa lukuisat eri yritykset luovat asioita yhdessä. Tämä on yksi työelämän muutoksista, joka toimiessaan lisää luovuutta, kriittistä ajattelua sekä kokemuksiin pohjautuvaa ongelmanratkaisukykyä.

Hyvä työntekijäkokemus ei kuitenkaan ole monistettavissa. Hyvinvointia korostavissa toimitilaratkaisuissa voidaan keskittyä monitoimitiloihin, mutta eri työntekijöiden tarpeita ja hyvinvointia tulee miettiä myös yksilökohtaisesti. Esimerkiksi tilojen sisäilmaolosuhteet, valaistus, akustiikka ja kohtaamisia edesauttavat yhteistilat ovat keskeisiä tilaominaisuuksia, joiden kehittämisen lähtökohdaksi tulisi ottaa työntekijöiden tarpeet. Yksi ja sama ratkaisu ei toimi kaikille vaan tarvitaan sekä joustavuutta että tilojen kustomointia – myös toimistotiloissa kaivataan räätälöityjä ratkaisuja.

Yrityksille modernit ja työhyvinvointia tukevat tilat ovat iso apu rekrytointien lisäksi muun muassa yrityskuvan luomisessa. Yritykset voivat tuoda esiin arvojaan toimitilavalinnoillaan kannattamalla esimerkiksi ympäristö- ja hyvinvointisertifioituja ratkaisuja.

Muuntuvat ja monikäyttöiset sekä luovaa ajattelua edistävät toimistotilat tukevat työn tekemisen muutosta. Työltä haetaan positiivista kokemusta merkityksellisyyden, haasteiden ja niin yksilöllisen kuin yhteisöllisen hyvinvoinnin kautta. Jos hyvinvointiin halutaan panostaa, voivat oikeanlaiset toimistotilat olla helposti toteutettava keino kohti entistä parempaa työntekijäkokemusta.

Antti Venermo
Business Director
Trevian Asset Management Oy

(Julkaistu lehdessä Vapaat Toimitilat 5B/2018)