Aluekatsaukset

Lahdessa toimitilarakentaminen jatkuu

Päijät-Häme - 13.09.2021

Niemen alueen kehittäminen

Renkomäkeen, Holmaan ja Karistoon on rakennettu viime vuosina vilkkaasti liiketilaa. Kauppakeskus Karisma, Holman Prisma, Kärkkäinen, Biltema, Motonet, Vesijärven Auto, K-Rauta ja viimeisimpänä tulijana valmistunut Puuilo sekä loppuvuodesta käyttöön valmistuva liiketalo, johon sijoittuvat Gigantti ja XXL. Tavaratalo Kärkkäinen halajaa Renkomäkeen kymmenientuhansien neliömetrien laajennusta nykyiseen tavarataloon. Laajennukseen tulisivat isot varastomyymälät. Renkomäki on rakennuspaikkojen osalta täyttynyt ja tulevat laajennukset vaativat lisäalueita. Toivottavaa on, että Lahden kaupunki pystyy hankkimaan ja kaavoittamaan lisäalueita Renkomäen alueella kaupan tarpeisiin.

Lahden historian ennätyksellisen pitkä rupeama, valtatie 12 linjaus, on ollut käytössä kohta vuoden. Kehätie on lunastanut paikkaansa eikä taivas ole pudonnut, kuten kehätien rakentamista vastustaneet Launeen asukkaat ennustivat. Lukuisten kehätien liittymäalueiden rakentuminen työpaikka-alueiksi on alkutaipaleella, mutta jo Lahden alueen kannalta ehkä merkittävin päätös on kuultu, kun Relanderin omistama Polttimo ilmoitti, että yhtiö siirtää toimintonsa kehätien tuntumaan Kujalan alueella. Muutos on Lahden kannalta kaksinkertainen. Polttimon siirtyminen Kujalaan hankitulle seitsemän hehtaarin tontille vapauttaa Niemestä Vesijärven rantaan rajoittuvan laajan maa-alueen muuhun käyttöön. Nykyistä Polttimon laitosta Niemessä ympäröi Vesijärvi sekä Ankkurin ja Ruoriniemen asuinalueet. Ei olisi ihme, jos Lahden kaupungin maankäytön yksikkö neuvottelisi vapautuvalle Polttimon tontille uuden asuntorakennusalueen täydentämään Ankkurin, Ruoriniemen ja Niemen aluetta. Polttimon tontin uusi käyttö yhdistäisi entistä vahvemmin koko Niemen alueen Mukkulan asuntoalueeseen ja kaupungin keskusta jatkuisi yhtenäisenä asunto- ja kulttuurialueena Niemen satamaan.

Niemen kampus keskiössä

Niemen alueeseen liittyy kiinteästi LUT:in Lahden kampus, jonka rakennuskanta sijoittuu Mukkulankadun ja Nimenkadun alueelle. Sinne on lähimmän kymmenen vuoden kuluessa rakentunut kampusalue, jossa merkittävässä roolissa on Iskun tehdasrakennuksen innovatiivinen kehittäminen yliopiston ja ammattikorkeakoulun käyttöön. Niemenkadun ja Mukkulankadun välialueen rakentaminen on jo käynnissä. Lahden kaupunki on ennakoivasti ja viisaasti hankkinut alueelta kiinteistöjä omistukseensa, jotta alueen rakentamista voidaan edelleen jatkaa. Em. välialueelle onkin jo valmistunut opiskelija-asuntoja. Vajaat kymmenen vuotta sitten valmistuneessa osayleiskaavassa on Niemen alueelle kaavailtu jatkossakin työpaikkarakentamista ja asuntorakentamista Haapalankadun varteen. Niemen satama ja sen läheinen Kahvisaari ovat tulevaisuuden mahdollisuuksia, joita ei voi unohtaa Nimestä puhuttaessa. Niemen alueen puutteeksi voidaan todeta vajavainen liikenteellinen yhteys Holmaan. Ajoyhteys Holmaan toki on, mutta se ei ole mitenkään sujuvaksi luonnehdittava. Parhaassa tapauksessa tieyhteys muodostuisi jatkossa Mukkulankadulta Holmaan Iskun tehdasrakennusten tuntumasta. Tällä järjestelyllä Niemi olisi hyvin tavoiteltavissa valtakunnallisesta tieverkostosta.

Pysäköintilaitoksia lisää

Lahdessa pysäköintilaitosten rakentaminen ei ole ollut helppoa. Torin pysäköintilaitoksen rakennuspäätös tehtiin kaupunginvaltuustossa yhden äänen enemmistöllä. Pysäköintilaitoksen oltua käytössä enin osa sen vastustajista on ollut tyytyväisiä tehtyyn ja toteutettuun päätökseen. Nyt Lahdessa on esillä todellinen koetus. Hankkeessa on kolme pysäköintilaitosta, mutta onneksi pysäköintilaitospäätöstä on jo takavuosina harjoiteltu. Esillä on entisen kaupunginsairaalan tontille eli pääterveysaseman viereen tulevan maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentaminen, ns. sairaalaparkki, jonka kokoluokka olisi samaa suuruusluokkaa kuin torin pysäköintilaitoksen. Käytännössä pysäköintilaitos palvelisi puolella kapasiteetilla terveydenhoidon henkilökuntaa ja puolella lahtelaisia asiakkaita. Samassa yhteydessä kun sairaalaparkkia kaavoitetaan, on tarkoitus saada sairaalaparkin viereen kansanopiston tontille 2-3 uutta kerrostaloa. Matkakeskuksen yhteyteen on suunnitteilla lisää pysäköintipaikkoja helpottamaan matkustajien kroonista pysäköintiongelmaa. Lahden kaupunki osti lahtelaiselta liikemieheltä entisen pääpostin tontin matkakeskuksen naapurista. Tontille oli kaavoitettu hotelli. Hotellihanke ei saanut tuulta alleen ja Lahden kaupunki pääsi lopulta ostamaan tontin, jota käytetään osaltaan matkakeskuspysäköintilaitoksen rakentamiseen. Kolmas pysäköintilaitoshanke on Ranta-Kartanon pysäköintilaitos (ex. linja-autoaseman kenttä). Pysäköintilaitos liittyy Ranta-Kartanon alueelle kaavailtuun hotelli-uimalaitoksen rakentamiseen, josta on jo vuosia ollut suunnitteluvaraus lahtelaisella yrityksellä. Hotelli-uimalaitos ei ole vuosienkaan kuluessa edennyt ja näin ollen pysäköintilaitoksen rakentaminenkin odottaa. Ranta-Kartanon sijainti hotellille on Lahden kaupungin näkökulmasta erinomainen, mutta kun hotellien käyttöaste laahaa reilussa 30 %:ssa, niin hankkeen menestyminen ei ole todennäköistä.

Keskustaan tontti uudelle päivittäistavarakaupalle

Jos ja kun Ranta-Kartanon hotelli-uimalaitokselle ei löydy suunnitteluvarauksella toteuttajaa, tarjoutuu mahdollisuus asemakaavanmuutoksella saada Ranta-Kartanon alueelle kaupungin keskustaa palveleva korkeatasoinen päivittäistavarakauppa, joka on keskustasta puuttunut jo vuosien ajan. Kun kaupan pysäköinti järjestetään asianmukaisesti voi kaupan menestystä pitää varmana. Uuden päivittäistäistavarakaupan rakentaminen olisi varsinainen ympäristöteko, kun tälläkin hetkellä keskustan ja Jalkarannan asukkaat ajavat ruokaostoksille Launeelle, Mytäjäisiin ja jopa Okeroisiin saakka.

Liiketilojen vajaakäyttö Lahdessa

Lahden keskustan liiketilojen vajaakäyttöaste on edelleenkin hienoisessa laskusuunnassa. Vapaat tilat ovat vähenneet tasoon 16 100 m². Pienemmät keskustan tilat ovat melko hyvin käytössä jopa Aleksanterinkadun länsipäässä, joka on vuosikaudet ollut vajaakäytön kurimuksessa. Vuokraus on kohdistunut pääosin pienehköihin alle 150 m² tiloihin. Sitä vastoin isojen liiketilojen vuokraaminen on edelleenkin haastavaa. Kauppakeskus Trio, jossa on ollut pitkään kroonista vajaakäyttöä, on saanut toisen kerroksen tiloihin kaupungin ja Kelan toiminnot. Trion pohjakerros on edelleen huomattavalla vajaakäytöllä. Paavolan kauppakeskuksessa on saatu valmiiksi isot muutokset. Käyttöön valmistui Prisman myymälä ja erikoistavaraliikkeet jatkavat toimintaansa keskeytyksen jälkeen. Kauppakeskus Karisma on vuokrausasteeltaan korkea. Karisma on saavuttanut ja pitänyt Lahdessa erikoistavarakaupassa veturin aseman. Rinnalle pyrkii kuitenkin Kärkkäisen tavaratalo Renkomäessä, joka on erityisesti ympäristökuntien asukkaiden suosiossa. Tällä hetkellä selvitellään, voidaanko Kärkkäisen tavarataloa laajentaa. Kärkkäisen laajennushanke on merkittävä ja se mahdollistaisi huomattavan työpaikkamäärän lisäämisen Renkomäessä. Nähtäväksi jää onko mahdollista, että kiinteistön rakennuskannan laajentaminen onnistuu.

Kaupungin keskustan liikenneuudistuksen päätökset uudelleen esille

Lahden kaupungin kaupallisen keskustan hiljentyminen on monen asian summa. Vähittäiskaupan uudistuminen, verkkokaupan lisääntyminen, kaupan yksiköiden sijoittuminen Lahdessakin keskustan ulkopuolelle sekä pankki-vakuutussektorin asiakaspalvelun siirtyminen verkkoon on puolittanut asiakasmärät keskustassa. Myös reaalivuokrat ovat samaan aikaan alentuneet, koska vuokranmaksukyky on alentunut. Lahdessa on edellisen kaupunginvaltuuston kaudella päätetty keskustan alueen liikennejärjestelystä eli Liisu-suunnitelmasta. Suunnitelmassa historiallinen väljä kauppatori ei toimisi paikallisen bussiliikenteen solmukohtana. Bussiliikenne siirrettäisiin itään ja tilalle tulisi Vesijärvenkadusta kavennettu väylä, johon bussipysäkit merkittävin osin keskustan bussiliikenteestä keskitettäisiin. Muutos tarkoittaisi kaupallisen keskustan siirtämistä keskustan itäpuolelle. Muutoksella olisi iso merkitys Lahdessa järjestettävien massatapahtumien kannalta. Kauppatorin länsipuolella toimii talviurheilukeskus, messukeskus ja uudistuksen alla oleva jalkapallostadion. Tapahtuma-areenoiden yhteys joukkoliikenteeseen saataisiin muutoksella hankaloitettua. Kertaalleen päätetty Liisu on siten poikkeuksellinen, että jopa juuri toimitettujen kunnallisvaalien merkittävänä teemana ehdokkailla oli tehdyn Liisu-päätöksen kyseenalaistaminen ja hankkeen keskeyttäminen.

Lahden ympäristökuntien hankkeet

Jätekeskuksen sijaintipaikka on ollut pitkään kuuma kysymys. Esillä on ollut vahvoina vaihtoehtoina Hollola ja Orimattila sekä myös Lahden itäosat. Hollola ja Orimattila ovat ilmoittaneet kielteisen kantansa uuden laitoksen sijaintipaikaksi, myönteisistä työpaikkanäkymistä huolimatta. Laitos vaatii huomattavan määrän maa-aluetta ja raskaan liikenteen määrä on huomattava. Vaadittavan alueen laajuus sekä liikenne rajaavat sijainnin melko tiukasti. Näköpiirissä on, että jätekeskus toteutettaisiin Okeroisiin.

Orimattila kehittää edelleen Hennan asuntoaluetta, jota toteutetaan Hennan junaseisakkeen tuntumaan. Hennan asuntohanke on edennyt odotettua verkkaisemmin, mutta alueen infra on valmis vastaanottamaan tarvittaessa laajemmankin muuttoaallon. Hennan junaseisake on vilkkaassa käytössä, johtuen osin siitä, että Lahdessa matkakeskuksessa pysäköinti on haastavaa ja kallista. Siksi moni pysäköi ja nousee junaan Hennassa. Orimattilan toinen kasvuhanke on Hennan pohjoispuolella Tuuliharjan liikenneaseman liittymäalueen kehittäminen yritystoimintoihin. Alueen yleiskaava mahdollistaa alueen kehittämisen. Työpaikka-alueen toteuttamiseen liittyy se, että entiseltä valtatie 4:ltä rakennetaan Tuuliharjaan tieyhteys, joka monipuolistaisi alueen tulevan käytön. Pitkällä aikavälillä on mahdollista, että Mäntsälän ja Lahden väliin muodostuu uusi merkittävä työpaikka-alue.

Lahden naapurikunnan Hollolan työpaikkarakentaminen painottuu valtatie 12:n Riihimäentien liittymäalueeseen. Valtatie 12:n uuden linjauksen tultua käyttöön voidaan odottaa, että alueen kasvu vauhdittuu. Hollolan Salpakankaan kuntakeskuksen rakennetta uudistetaan purkamalla kunnantalo ja sen myötä haetaan maankäytön kehittämistä. Kuntakeskuksen kehittäminen on aiheellista, muuten kuntakeskus siirtyy Riihimäentien risteykseen Matkakeitaan ympäristöön. Valtatie 12 kehätien käyttöönotto on Hollolan kuntakeskukselle haastava tilanne. Siirtyihän valtava ohiliikenne etäälle kuntakeskuksesta ja asukkaiden mahdollisuus käyttää palveluja Lahdesta helpottui mitä suuremmassa määrin. Hollolan historian mittavin hanke, tavaraliikennekeskus, on edelleen vaiheessa. Maat on toki ostettu, mutta ainakaan toistaiseksi ei edistymistä ole näköpiirissä. Mielenkiintoista on, kun aikanaan Lahden Kujalan rakentaminen on loppusuoralla, löytyykö Hollolan kanssa yhteistä säveltä tavaraliikennekeskuksen toteuttamiselle tavalla tai toisella yhteisenä hankkeena. Tavaraliikennekeskushanke on taloudellisesti ja jopa teknisesti raskas hanke.

Heinolassa on kaavoituksessa E75 eteläiseen liittymäalueeseen Prisma-myymälä. Prisma-myymälä on tarkoitus rakentaa Citymarket-myymälän tuntumaan uudelle työpaikka-alueelle. Kaavoitusta on hidastanut alueen luontoarvojen selvitykset ja valitukset.

Mikko Helenius
johtava arviointiasiantuntija
Arviointitoimisto Oy