Aluekatsaukset

Lahdessa kehitys jatkuu

Päijät-Häme - 29.10.2018

Erilaisista uhkista huolimatta talouden hyvä vire kantaa vielä ja Lahden merkittävät investoinnit jatkuvat. Vahvasti edennyt kehätiehanke näyttää valmistuvan etuajassa vuonna 2020. Lahden kaupunki sitoutui toukokuussa Ranta-Kartanon vapaa-ajankeskushankkeeseen lupaamalla investoida noin 27 M€ alueen kansainvälisen tason uimahalliin. Lupaus on ehdollinen ja riippuu kokonaishankkeen toteutumisesta ja kaavan vahvistumisesta. Vapaa-ajankeskukseen on uimahallin lisäksi suunnitteilla hotelli, kylpylä, kauppoja, ravintoloita, hyvinvointipalveluita ja pysäköintitalo. Uimahallin lisäksi investoitavaa jää yksityisille sijoittajille yli 100 M€ ja hotellioperaattori pyritään kiinnittämään ensi kevääseen mennessä. Lisäksi Ranta-Kartanoon kaavoitetaan huomattava määrä asuntoja. Alueen asuntorakentamisen on määrä alkaa ensi keväänä vanhalta huoltamotontilta, jonka maapohjan puhdistus jatkuu kuluvan vuoden loppuun.

Ranta-Kartanon vieressä toteutumista odottaa Kisapuiston stadionhanke, jonka kustannusarvio on europelikelpoisuuden myötä noussut noin 10,4 M€:oon. Tästä noin 30 % olisi ulkopuolista rahoitusta. Lopullinen investointipäätös tehdään marraskuussa ja mikäli kokonaiskapasiteetiltaan noin 5.500 katsojan kokonaisuuden toteutus etenisi suunnitellusti, voisi valmista olla vuonna 2020.

Malskin tilojen saneeraus taide- ja muotoilukeskusta varten on määrä alkaa kuluvan kuun aikana, kunhan rakennuslupa on lainvoimainen ja kiinteistökauppa sitä myöten tehty. Kaupunki on sitoutumassa tiloihin 20 vuodeksi ja kokonaisinvestointi on noin 10 M€. Kokonaisuutena vuokrattavia taide- ja yritystiloja tulee 8.400 m², joista taidekeskus varaa 3.610 m².

Lahden ammattikorkeakoulun (LAMK) opiskelijat pääsivät muuttamaan Iskun entisiin Mukkulankadun tehdastiloihin saneerattuihin kampustiloihin. Osa kampustoiminnoista jää Niemenkadulle Lahden Tiedepuiston kanssa jaettuun kokonaisuuteen. Mukkulankadun kampustilojen investointi oli kokonaisuutena noin 35-40 M€ ja LAMK tuli tiloihin 15 vuoden vuokrasopimuksella. Kokonaisuutena kampuksella on 5.000 opiskelijaa ja 400 henkilöstön jäsentä. Reilun 23.000 m² kampustilojen lisäksi Mukkulankadun kiinteistössä on nykyisellään noin 20 yritystä ja Iskun pääkonttori. Saneeraamatonta tilaa on vielä noin 20.000 m². LAMK:n lisäksi Niemeen keskitetään LUT-yliopiston ja Helsingin yliopiston toiminnot sekä Lahden korkeakoulukirjasto.

Paavolaan kaavailtu suurlukiohanke sen sijaan viivästyy, kun LAMK:lta ja Wellamo-opistolta vapautuneet tilat osoittautuivat aiempia arvioita heikompikuntoisiksi ja vaativat odotettua suurempaa saneerausta. Kustannukset nousivat ja Kannaksen ja Tiirismaan lukioiden hallinnollista yhdistämistä päätettiin pidentyneen valmistelu- ja rakennusajan myötä lykätä elokuuhun 2022. Niin sanotun teknologiakampuksen ensimmäinen vaihe Vipusenkadulla sen sijaan päästiin avaamaan jo elokuussa. 7.900 m²:n ja noin 18 M€:n tiloja rakennettiin noin kaksi vuotta.

Runsas asuntorakentaminen Lahdessa jatkuu. Asuntoja rakennetaan tai saneerataan keskustan lisäksi Niemessä, Launeella ja Hennalan entisellä varuskunta-alueella. Lisäksi kaupunki käytti etuosto-oikeuttaan ns. Starkin alueeseen, jonka osti noin 7,5 M€:lla. Vanhalle teollisuus- ja varastoalueelle on suunnitteilla 23 uutta 5-8-kerroksista taloa, joissa on tiloja 1.500 asukkaalle. Rakentaminen kestäisi tasaisella nopeudella noin 10 vuotta. Suunnitteluasteella ollaan Vientikerman korttelissa ja jo mainitulla Ranta-Kartanon alueella.

Suuria toimistokauppoja ja saneerausta

Toimistorakentaminen on jo pidemmän aikaa ollut Lahdessa täydennysrakentamista sisältävää vanhan saneerausta. Parhaillaan uutta toimistotilaa on asuntojen ohessa rakenteilla muun muassa Aleksi 11:n kiinteistöön Mariankadun puolelle. Hyvänä jatkunut taloudellinen tilanne on näkynyt myös vuokralaisten liikehdintänä keskustan toimistotiloissa. Kansainvälisten sijoittajien kiinnostus Lahteen on selvästi kasvanut, kun keskustassa sijaitseva toimistotalo ja matkakeskuksen vieressä sijaitseva BW Tower on kuluvana vuonna myyty ulkomaisille sijoittajille.

Lahden koulusaneeraukset etenevät, mutta valmista ei vielä ole. Kuluvan vuoden aikana hankkeita on toteutettu tai meneillään pitkälti toistakymmentä. Näistä kahdeksan on pidemmän aikavälin saneerauksia, jotka valmistuvat pääosin 2021-2023. Launeen monitoimitalohanke on edelleen aikataulussa kesäksi 2020.

Toimistotilojen yhteyteen rakenteilla olleiden automaattisten pysäköintijärjestelmien kohtaloon saatiin selvyyttä toukokuussa, kun BW Towerin laitos päätettiin purkaa. Aleksi 11:n toimistojen yhteyteen toteutettu laitos tullaan kuitenkin näillä näkymin ottamaan käyttöön.

Liiketiloissa hyvä vire

Lahden liiketilojen vajaakäyttö on kesäkuun tarkistettujen lukujen myötä pysynyt hyvin maltillisena. Keskustan parhailla paikoilla hyviä liiketiloja on tarjolla niukasti, mutta hieman sivummalla tarjonta lisääntyy merkittävästi. Ydinkeskustan vajaakäytön osalta ongelmana ovat olleet muutakin kuin katutason tilaa sisältävät suuret liiketilat, mutta viime aikoina osaan näistäkin on löytynyt vuokralainen. Ylipäätään keskustan elävöityminen vaikuttaa lupaavalta; uusia tai uudistettuja ravintoloita ja kahviloita on avattu kuluvana vuonna lukuisia ja lisää on luvassa marraskuussa, kun Osuuskauppa Hämeenmaa avaa entisen Rosson tiloihin Coppa Eateryn ja Espresso House toisen kahvilansa Trioon. Aleksin varrelle on tullut ravintoloiden lisäksi myös muuta toimintaa.

Viimeisten vuosien aikana sijoittajakiinnostus on kohdistunut Lahden liikekohteisiinkin. Kauppoja on tehty keskustan lisäksi myös Launeella ja Renkomäessä. Esimerkiksi Renkomäessä Aberdeen osti alueen uusimman kiinteistön keväällä 2017.

Keskustan osalta hyvä asia on myös se, että toriparkki on ylittänyt tavoitteensa ja kävijämäärät ovat nousseet valmistumisesta saakka. Vasta muutaman vuoden päähän suunniteltu nollatulos saatetaan saavuttaa jo tänä vuonna, mikä heijastuu pitkällä aikavälillä positiivisesti myös kaupungin kassaan.

Hämeenmaan kaavailema katettu kävelysilta Aleksin yli on edelleen suunnitteluasteella, minkä seurauksena toteuttamatta ovat myös Sokoksen kolmanteen kerrokseen aiotut hotellihuoneet. Liiketilojen vuokrauskysyntä on jatkunut yhä edellisvuosia vilkkaampana ja vuokralaisia on löytynyt myös parhaiden kaupallisten alueiden ulkopuolelle. Kehätien myötä seudulle syntyy todennäköisesti uutta aluetta myös tilaa vaativalle kaupalle.

Teollisuustiloissa positiivisia merkkejä

Lahdessa vanhemmista teollisuustiloista on käyty kauppaa kohtalaisen tasaisesti, minkä lisäksi uuttakin on rakenteilla mm. Syväojan alueella ja Kujalassa. Vuohelan Herkku aloitti tuotantonsa Jokimaan yrityspuistossa syyskuussa, ja marraskuussa Kiitosimeon Oy:lle valmistuu noin 2.000 m² laajuinen rakennus Kujalaan. Kujalaan on tulossa myös logistiikkayritys Alfaroc Logistics, jonka 26.000 kem² logistiikkahallin on määrä valmistua 2020. Kujalaa pyritään muutenkin kehittämään uutena yritysalueena kehätien toteutumisen myötä. Toimintoja ollaan viimein siirtämässä myös kaukomailta Suomeen päin; Kemppi siirtää tuotantoaan Intian Chennaista Lahteen. Tosin uutta yksikköä rakennetaan paraikaa myös Kiinaan. Kaiken kaikkiaan tilanne näyttää teollisuustilojenkin osalta hyvältä.

Rohkeasti kehittäen eteenpäin

Ratkaisevinta tulevaisuuden kannalta on väestönkasvu, sillä siitä riippuu niin moni muu tekijä. Toukokuussa kuultiin positiivisia uutisia, kun Lahti oli ainoa syntyvyyslukujaan edellisen vuoden aikana parantamaan pystynyt suuri kaupunki. Tilanne ei hetkellisestä positiivisesta kehityksestä huolimatta selviä itsekseen, vaan seudun houkuttelevuuden kehittämiseksi on tehtävä aktiivisesti töitä. Asuntorakentaminen Lahdessa lukuisista hankkeista päätellen jo osataan ja muutamassa vuodessa ovat koulutkin entistä ehompia. Kaupunkiin on saatu myös uusia yrityksiä, mutta niitä kaivataan edelleen lisää. Kannattaa vilpittömästi toivoa Ranta-Kartanon ja muiden suurten hankkeiden toteutumista – ne vaativat investointeja, mutta tuovat samalla mukanaan myös yksityistä rahaa ja herättävät potentiaalisten uusien asukkaiden kiinnostusta. Kansainvälisten sijoittajien investoinnit auttavat kehityksessä. LUT:n aiempaa suurempi panostus on tervetullutta, sillä uusien opiskelijoiden myötä todennäköisyys asukasluvun pitkäjänteisempäänkin nousuun kasvaa – ainakin jos Lahtea uskalletaan kehittää myös nuorten ehdoilla ja tulevaisuuteen katsoen. Lahti tarjoaa jo paljon, mutta sillä on mahdollisuus tarjota jatkossa vielä enemmän.

Matti Sisto
Arviointiasiantuntija, LKV, AKA
Catella Property Oy, Lahti