Aluekatsaukset

Jyväskylässä halutaan tuoda taide ja kulttuuri ydinkeskustaan

Keski-Suomi - 11.02.2019

Kaikista Jyväskylän keskustan katutason liikehuoneistoista ja kauppakeskusten liikehuoneistoista on tällä hetkellä 13,5 prosenttia tyhjänä. Se on yli kaksinkertainen osuus verrattuna muihin suomalaisiin kasvaviin suuriin kaupunkeihin.

– Meillä on kohdattu tämä pulma ehkä ensimmäisenä ja rajuimpana Suomessa. Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun tapauksessa vastaava luku on jossain 5–7 prosentin välissä, kertoo Janne Viitamies, Jyväskylän kaupungin elinkeinoyksikön ja Jyväskylän sydän -projektin projektipäällikkö.

Tyhjien liikehuoneistojen täytteeksi soveltuisi Viitamiehen mielestä taide ja kulttuuri. Jyväskylässä on parhaillaan kuusi taide- ja kulttuurilaitosta, joille etsitään uusia tilaratkaisuja.

– Jyväskylässä tehdään 2020-luvulla ratkaisuja siitä, missä toimii pääkirjasto, taidemuseo, käsityön museo, kansalaisopisto ja kuvataidekoulu. Vaikka kaupan vetäytyminen verkkoon ja automarketeihin harmittaa, on toisaalta mahdollisuuksia avaavaa, että meillä on niin sanotuilla parhailla paikoilla kapasiteettia vapaana, Viitamies sanoo.

Tyhjästä kauppakeskuksesta museoksi

Jyväskylän sydän -projektissa tutkitaan useita eri vaihtoehtoja, joista yksi on esimerkiksi kirjaston, taidemuseon ja käsityön museon muodostama kokonaisuus ja sen sijoittuminen nykyisen kauppakeskuksen tiloihin.

– Kauppakeskus toki pitää transformoida perinpohjaisesti ensin. Tarkoitus ei ole, että tiloihin tungetaan väkisin museo. Tila todella muutettaisiin täysin, käytännössä rakennettaisiin uudestaan.

Projektissa ollaan jo aika pitkällä, sillä sen puitteissa on hahmotettu jo kolme yksityistä kiinteistöä keskustasta, jotka ovat potentiaalisimpia. Myös kiinteistöjen omistajiin on oltu yhteydessä.

– Yritämme tämän vuoden aikana löytää näkemyksen siitä, mitkä näistä taidelaitoksista toimisivat saman katon alla keskenään ja missä se katto on. Jos ratkaisu paikasta on saatu vuoden kuluttua, voitaisiin suunnittelu aloittaa heti ensi vuonna ja rakentamaan päästäisiin jo 2020-luvun alkupuolella.

Harvinaisuus Suomessa

Kulttuurilaitokset ovat Suomessa toteutettu historian varrella kaupunkien keskustoihin, mutta ne ovat yleensä aika hajallaan, jos puhutaan kaupungin pääkeskustasta. Jyväskylään nyt haaveiltu kulttuurikeskus aivan ydinkeskustassa olisi harvinaisuus.

– On joitakin esimerkkejä, joissa on tällaisia alueellisia kulttuurikeskuksia, kuten Helsingissä Vuotalo Vuosaaressa tai Espoossa Tapiolan kulttuurikeskus. Helsinkiä kun katsoo, niin tietysti Töölönlahden tienoilla on kulttuurin ja taiteen keskittymä, mutta ne ovat kaikki eri taloissa. Siellä on kansallismuseo, Kiasma, Oodi, musiikkitalo, oopperatalo ja Finlandia-talo. Mutta se, että toteutettaisiin yhdellä suunnitelmalla yksi ratkaisu kaupungin pääkeskustaan, sellaisia ei ole muualla Suomessa. Nyt me voidaan saada korkeaprofiilinen keskittymä, keskus, jolla olisi mainepotentiaalia, Viitamies sanoo.

Raisa Nerg
Jyväskylän kaupunki