Aluekatsaukset

Paavolan uudistuminen käynnistyy

Lahden keskustan pohjoinen osa Paavola rakentui käytännössä 1970-luvulla ja teatterin osalla 1980-luvun puolivälissä. Sittemmin Lahdessa liikerakentaminen 1980- ja 1990-luvun laman jälkeen keskittyi Launeen ja Renkomäen alueille ja 2000-luvulle tultaessa Karistoon sekä kaupungin pohjoispuolelle Holmaan. Holmaan sijoittui mm. Lahden toinen K-rauta ja ihan viimeisenä tämän vuoden alusta valmistunut McDonald’s-ravintola. Lähimmän kolmenkymmenen vuoden aikana Lahdessa tilaa vaativa vähittäiskauppa on uudistunut kokonaisuudessaan. Autokauppa ja rautakauppa on rakennettu Lahden sisääntulotien varteen pääosin Launeelle ja Renkomäkeen. Päivittäistavarakaupan isot yksiköt ovat löytäneet paikkansa sisääntuloväylien varresta Launeelta, Karistosta ja Holmasta.

Uinuva kaupungin keskusta

Lahden kaupungin keskustan osaksi on jäänyt totaalinen pysähtyneisyys. Kauppakeskus Trion peruskorjausta/laajentamista lukuun ottamatta ei kaupan rakentamista ole tapahtunut Hämeenhelmen valmistumisen jälkeen, josta aikaa on jo kolmekymmentä vuotta. Onneksi kauppatorin alle onnistuttiin melkoisen melskeen jälkeen rakentamaan 600-paikkainen pysäköintilaitos. Pysäköintilaitos tuli aivan viime hetkellä, kun autoilu on keskustassa jo usean kadun osalta suljettu ja vähittäiskauppa on ollut ahdingossa. Lahden kaupungin kaupallinen keskusta tarvitsee tuntuvan piristysruiskeen, vaikkapa vastaavan kuin Tampereella. Tampereella keskustan Tullin alueelle rakennettiin 20-kerroksinen hotelli. Lahdessa voisi keskustassa olla samankaltainen torni, mutta monitoimisena. Torniin voisi sijoittua hotelli tai toimistoja tarpeen mukaan ja loput kerrokset olisivat asuntoja. Tämä toteuttaminen vaatii rohkeutta ja museoväeltä nöyryyttä hyväksyä ajan vaatimat muutokset. Paavolassa on vuosia valmisteltu Luhtakonsernin omistaman entisen Anttila-tavaratalokorttelin uudelleen rakentamista. Koronan myötä hanke on ottanut aikalisän. Helmikuun lopulla julkaistiin tieto, että ex. Anttilan tavaratalo ym. puretaan ja kortteliin rakennetaan mm. Keskon tarpeisiin 10 000 m² tiloja (Etelä-Suomen Sanomat). Tällä rakentamisella korttelin uudistaminen käynnistyy. Merkittävää tässä on, että kuluttajat saavat jo pitkään odotetun ajanmukaisen päivittäistavarakaupan myymälän keskustaan. Paavolan uudistuminen on ollut jo useita vuosia merkittävää asuntotuotannon myötä, johon nivoutuu onnistuneesti vasta valmistunut Lahden taidemuseo Malskin alueella. Näin Mallasjuoman, Luhdan ja Rauten teollisuusalueet tulevat maankäytön kierrätyksessä uudelleen rakennettua 30 vuoden aikaikkunassa.

Hotellikapasiteetin lisääminen jäissä

Lahden seurahuonetta on laajennettu kahteen naapurirakennukseen ja kadun toiselle puolen. Viime vaiheessa oli tarkoituksena rakentaa Seurahuoneelta ylikulku Aleksanterinkadun yli ja hyödyntää naapurikiinteistöä hotellitoimintaan. Huolella valmisteltu suunnitelma kaatui poliittisin voimin 3-1. Lahdessa hotellitoiminta ei ole ollut koskaan suoraviivaista. Kaksituhatluvulle tultaessa poistui markkinoilta noin 300 hotellihuonetta keskustan alueelta, huoneiden käyttöaste kun oli alhainen. Tilanteen tekee erikoiseksi se, että Lahden Seurahuoneen naapurirakennuksesta oli runsas kymmenen vuotta sitten kaupan 70 hotellihuonetta, ravintolatilat sekä pysäköintipaikat. Hotellihuoneet myytiin asunnoiksi, kun hotellikäyttöä ei Lahdesta löytynyt. Vuosien aikana on uutta hotellitilaa suunniteltu niin matkakeskuksen tuntumaan, Rantakartanon alueelle, satamaan kuin Paavolaan. Hankkeista viimeiseksi tyssäsi Rantakartanon uimahalli-hotelli -hanke. Lahden hotellitilojen markkinoilla on siten nähty 30 vuoden aikana kaikki mahdolliset käänteet.

Elintarvikeklusteri keskittyy Pippon alueelle

Lahden kaupunki on sopinut historiallisen isosta tontinluovutuksesta Fazerille. Fazer valmistelee rakentamista Pippon alueelle valtateiden risteykseen, ensivaiheessa leipomo-suklaatehtaan. Fazerin investointi on jatkoa alueelle tehdyn Hartwallin ja Viking Maltin investoineille. Eteläiseen Lahteen on siten muodostunut moderni elintarviketeollisuuden keskittymä, joka nostaa koko alueen työpaikkaomavaraisuutta teollisuustyöpaikkojen osalla olennaisesti. Keskittymä on lisännyt Lahden kiinnostavuutta sijoituspaikkana yrityksille. Oman lisänsä tuo se, että Kemppi Oy:n käynnistämä Kempower on saanut hienon lähdön tuotteille ja pörssikurssille. Tavaratalo Kärkkäisellä on suunnitelmia uudisrakentamiselle eteläisen Lahden alueelle.

Urheilurakentamista jatketaan

Vastikään tehty päätös uudistaa jalkapalloareena urheilukeskuksen tuntumassa on saamassa jatkoa. 40 vuotta vanha jäähalli on kantavien rakenteiden osalta siinä tilassa, että uuden rakennuksen tai hyvin laajan peruskorjauksen toteutus on tehtävä lähivuosina. Asiasta tekee mielenkiintoisen se, että uutta rakennusta ei käytännön syistä voi sijoittaa nykyiselle paikalle, vaan on löydettävä uusi sijaintipaikka. Edessä on taas kerran merkittävän poliittisen päätöksenteon paikka, joka tulee herättämään tunteita laidasta laitaan. Positiivisena seikkana on se, että sijaintivaihtoehtoja on useita tarjolla. Nykyiseen keskustan tuntumassa sijaitsevaan talviurheilukeskukseen voidaan sijoittaa lisärakentamista, kun pysäköintiä järjestellään uudestaan. Kaupungin eteläpuolellakin on tilaa, joskin maaperä aiheuttaa omia ongelmia rakentamiselle. Villinä heittona on ollut, että uusi jäähalli rakennetaan uudistuvaan Paavolaan, joka ei sekään ole huono ratkaisu. Mutta katsotaan ensin, kun Lahteen valmistuu UEFA 2 -kategorian jalkapallostadion, joka on lisärakentamisella muutettavissa UEFA 3 -kategorian stadioniksi.

Uusi keskustan pysäköintilaitos odottaa ratkaisua, onneksi isot linjat ovat kunnossa

Lahdessa on päätettävänä uuden pysäköintilaitoksen sijainti. Käytännössä esillä on sairaalanmäki tai nykyisen Siltapuiston pysäköintilaitoksen purku ja tontille uuden rakentaminen. Päätöksen valmistelu on kestänyt jo pitkään. Rantakartanon 500-paikkainen pysäköintilaitos on jo harjassa ja valmistuu kuluvan vuoden kuluessa ja sen myötä Rantakartanon rakentaminen on turvattu. Rantakartanoon kaavoitettu hotelli-uimahalli -hanke on tosin pysähdyksissä ja edessä on ehkä tontin uudelleenkaavoitus muuhun käyttöön.

Uskoa tulevaan

Vaikka Lahdessa lähimmän kolmenkymmenen vuoden kuluessa keskusta-alueen kehitys on ollut jäissä, on talousalueen veturikaupunki pystynyt sijoittamaan palvelut satelliittienomaisesti kaupungin reuna-alueille. Liikenteellisesti Lahti ja Lahden seutu ovat saaneet merkittäviä infrainvestointeja mm. moottoritie Helsingin suuntaan ja Heinolaan sekä Lahti–Kerava -oikorata ja valtatie 12 kehätie Launeelle, joka samalla yhdistää koko talousalueen. Pitkään valmisteltu Pippo-Kujalan alueen yritysalue on kaikkien valitusten ja viivästysten jälkeen selvinnyt voittajaksi. Kivisen tien kruunaa Suomen laajin elintarviketeollisuuden keskittymä, joka on muodostumassa alueelle. Kaiken kaikkiaan pääkaupunkisedun läheisyys ja ylivoimaiset liikenneyhteydet yhdessä antavat mahdollisuuksia jatkossakin positiiviseen kasvuun, jota tukee mitä suuremmissa määrin yliopistokoulutus Lahdessa. Lahdella ei ole siten huonot kortit tulevaan, kun toistaiseksi työvoimaa on ollut saatavilla.

Lahden ympäristökuntien hankkeet

Lahden naapuripitäjä Iitti on joutunut tuskailemaan moottoriradan kanssa jo vuosia. Pitkälti rakennettu 30 miljoonan euron hanke on kipristellyt viimeksi koron puitteissa. Konkurssiuutinen ei varmaankaan yllätä ketään. Realismia on, että rata on rakennettu ja sitä tullaan tulevaisuudessa käyttämään. Eri asia on, kuka radan sitten omistaa ja sitä operoi.

Lahden naapurikunnan Hollolan työpaikkarakentaminen painottuu valtatie 12:n Riihimäentien liittymäalueeseen. Valtatie 12:n uuden linjauksen tultua käyttöön voidaan odottaa, että alueen kasvu vauhdittuu. Hollolan historian mittavin hanke tavaraliikennekeskus on edelleen jäässä. Maat on toki ostettu, mutta ainakaan toistaiseksi ei edistymistä ole näköpiirissä. Mielenkiintoista on, kun aikanaan Lahden Kujalan rakentaminen on loppusuoralla, löytyykö Hollolan kanssa yhteistä säveltä tavaraliikennekeskuksen toteuttamiselle tavalla tai toisella yhteisenä hankkeena. Tavaraliikennekeskushanke on taloudellisesti ja jopa teknisesti raskas hanke. Heinolassa on kaavoituksessa Prisma-myymälä. Jo kertaalleen löydetty tontti valtatien kainalosta kaatui loppujen lopuksi perhosiin. Onneksi Heinolan kaupunki on kyennyt löytämään vaihtoehtoisen rakennuspaikan, ja vieläpä entistä lähempää kaupungin keskustaa.

Mikko Helenius
johtava arviointiasiantuntija
Arviointitoimisto Oy